Julkaistu 2026-11-16 · 11 min · Opas
Hallinto-oikeus totesi evästebannerin lainvastaiseksi, koska kieltäytyminen vaati kaksi painallusta ja hyväksyminen yhden. Korkein hallinto-oikeus kiristi elokuussa 2026 sitä, mikä eväste on välttämätön. Mitä tämä tarkoittaa pk-yrityksen bannerille, chatille, kartalle ja analytiikalle, kuka asiaa Suomessa valvoo ja mikä EU:ssa on tulossa.
Korkein hallinto-oikeus kiristi elokuussa 2026 välttämättömän evästeen kynnystä. Mitä bannerin, chatin, kartan ja analytiikan pitää tehdä, jotta suostumus on pätevä.
Evästebanneri on se sivuston osa, jonka kaikki tilaavat kertaalleen ja jota kukaan ei katso uudelleen. Se on myös se sivuston osa, josta suomalainen viranomainen on julkaissut valvontapäätöksiä vuodesta 2021 lähtien ja josta korkein hallinto-oikeus antoi tänä vuonna ennakkopäätöksen.
Elokuun lopussa 2026 korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian, jossa uutispalvelua vaadittiin asettamaan personointi- ja toimitusevästeet suostumuksen varaan. Yhtiön valitus hylättiin. Perustelu on se kohta, joka kannattaa lukea vaikka oma yritys ei myy uutisia: se, että palveluntarjoaja haluaa tarjota palvelunsa tietyllä tavalla, ei tee evästeestä välttämätöntä, eikä pelkkä sivustolle saapuminen tarkoita, että kävijä on suostunut seurantaan.
Tämä artikkeli käy läpi, mitä pk-yrityksen sivustolla pitää olla kunnossa: mikä yksi mitattava sääntö ratkaisee useimmat tapaukset, kuka asiaa Suomessa valvoo, mitkä evästeet ovat oikeasti välttämättömiä, mitä chattiin ja karttaan upotettu kolmannen osapuolen koodi tarkoittaa, miten analytiikka kytketään suostumukseen ja mitä EU:ssa on tulossa. Jokainen väite on luettu alkuperäisestä lähteestä, ja lähteet ovat lopussa.
Jos luet tästä artikkelista vain yhden kohdan, lue tämä: evästeiden hylkäämisen pitää olla yhtä helppoa kuin niiden hyväksymisen. Se ei ole tyylikysymys eikä suositus, vaan se on kahdessa oikeusasteessa ratkaistu asia.
Helsingin hallinto-oikeus arvioi lokakuussa 2024 kahden suuren suomalaisen sivuston suostumushallintatyökalut ja totesi ne lainvastaisiksi. Tiedotteen sanamuoto kertoo tarkalleen, mistä kiinni jäätiin: *"evästeistä kieltäytyminen oli tehty suostumushallintatyökaluissa hankalammaksi kuin niiden käyttöön suostuminen. Kieltäytyminen edellytti vähintään kahta painallusta, kun taas suostumus oli mahdollista antaa yhdellä painalluksella."*
Kaksi painallusta vastaan yksi. Siinä on koko rikkomus. Se on myös täsmälleen se tapa, jolla valtaosa valmiista evästebannereista tulee oletuksena asennettuna: etusivulla on vihreä "Hyväksy kaikki" ja sen vieressä harmaa "Asetukset", jonka takaa pitää etsiä kytkimet ja painaa vielä tallennusta.
Korjaus on pienin mahdollinen muutos, joka sivustolle voidaan tehdä: bannerin ensimmäiselle tasolle lisätään yhdellä painalluksella toimiva kielto. Nimi voi olla "Hylkää kaikki" tai "Vain välttämättömät" — ratkaisevaa on, että se on samalla tasolla, yhtä näkyvä ja vaatii yhtä monta klikkausta kuin hyväksyminen.
Kyberturvallisuuskeskuksen evästesivu lisää tähän kaksi muuta mitattavaa asiaa. Valmiiksi rastitetut hyväksymisruudut ja valmiiksi päällä olevat liukukytkimet eivät kelpaa, koska käyttäjän on tehtävä valinta itse. Ja jo tehdyn valinnan muuttaminen pitää onnistua yksinkertaisella ja vaivattomalla tavalla — eli sivustolla on oltava jokin paikka, josta suostumuksen voi myöhemmin perua. Käytännössä se on alatunnisteen linkki, joka avaa bannerin uudelleen.
Evästeet kuulostavat tietosuoja-asialta, ja moni yrittäjä odottaa, että asiaa valvoo tietosuojavaltuutettu. Suomessa näin ei ole.
Tietosuojavaltuutetun toimisto kertoi syyskuussa 2021, että hallinto-oikeuden ratkaisujen jälkeen se siirsi lähes sata evästesuostumusta koskevaa kantelua Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, koska Traficom on asiassa toimivaltainen viranomainen. Tietosuojavaltuutetulle jäivät muut evästeisiin liittyvät henkilötietokysymykset, kuten tietojen siirrot ja se, mitä kerätyllä datalla sen jälkeen tehdään.
Käytännön seuraus on, että kantelun tekeminen on helppoa ja kohdistuu nimenomaan bannerin toteutukseen. Traficom voi oman kuvauksensa mukaan huomauttaa palveluntarjoajaa ja velvoittaa tämän korjaamaan virheensä. Päätökset julkaistaan Kyberturvallisuuskeskuksen sivulla yrityksen nimellä, ja luettelo ulottuu vuodesta 2021 nykyhetkeen: tuorein päätös on 16.10.2025 annettu päätös Silmäasema Oy:tä koskevassa asiassa.
Tästä listasta kannattaa huomata yksi asia. Siinä on mediataloja ja teleoperaattoreita, mutta myös optikkoketju, puutarha-alan yritys, kirjakauppa ja asumisoikeusyhtiö. Valvonta ei ole kohdistunut vain niihin, jotka myyvät mainontaa. Se on kohdistunut niihin, joista on kanneltu.
Pienen yrityksen riski ei tässä ole sakko. Se on se, että korjaus tulee tehtäväksi kiireellä määräpäivään mennessä ja yrityksen nimi jää viranomaisen sivulle hakukoneiden luettavaksi. Sama korjaus etukäteen on parin tunnin työ.
Säännös on sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 205 §:ssä. Sen rakenne on yksinkertainen: tietojen tallentaminen käyttäjän päätelaitteelle ja niiden käyttö on sallittua, jos käyttäjä on antanut suostumuksensa ja hänelle on annettu ymmärrettävät ja kattavat tiedot siitä, mihin tietoja käytetään. Suostumus tarkoittaa lain mukaan *"vapaaehtoista, yksilöityä, tietoista ja yksiselitteistä tahdonilmaisua"*.
Poikkeuksia on kaksi. Suostumusta ei tarvita, kun tietojen ainoa tarkoitus on toteuttaa viestin välittäminen viestintäverkossa, eikä silloin, kun tallentaminen on välttämätöntä sellaisen palvelun tarjoamiseksi, jota käyttäjä on nimenomaisesti pyytänyt.
Koko kysymys on siis siinä, mitä "välttämätön" tarkoittaa. Korkein hallinto-oikeus asetti kynnyksen elokuussa 2026 annetussa ennakkopäätöksessään korkealle: poikkeukseen ei päästä sillä, että palveluntarjoaja haluaa tarjota palvelunsa juuri tietyllä tavalla. Toinen perustelujen kohta on vielä konkreettisempi. Pelkkä uutissivustolle saapuminen ei merkitse sitä, että käyttäjä olisi suostunut toimintansa seuraamiseen ja analysoimiseen. Sivustolle tuleminen ei ole suostumus mihinkään.
Käytännössä välttämättömien listalle kuuluvat ne tiedot, joita ilman pyydetty toiminto ei toimi: kirjautumisen istuntotunniste, verkkokaupan ostoskorin sisältö, lomakkeen väärinkäyttöä estävä tunniste, kuormantasaus ja käyttäjän tekemä evästevalinta itse. Niille ei tarvitse pyytää suostumusta, mutta niistäkin on suositeltavaa kertoa.
Ulkopuolelle jäävät kaikki ne, jotka palvelevat yritystä eivätkä käyttäjän pyytämää toimintoa: analytiikka, mainonnan kohdentaminen ja mittaus, personointi, A/B-testaus, lämpökartat, istuntotallenteet ja upotetut sisällöt. Ne menevät bannerin taakse, ja ilman suostumusta ne eivät lataudu lainkaan — eivät myöskään "kevennettynä" tai ilman tunnistetietoa, ellei siihen ole erillistä perustetta.
Banneri ei auta mitään, jos sivusto lataa kolmannen osapuolen koodia ennen kuin kävijä on ehtinyt vastata. Tämä on pk-yrityksen sivustolla tavallisin virhe, eikä se johdu huolimattomuudesta vaan siitä, että upotukset asennetaan sivupohjaan kertaalleen ja sen jälkeen ne vain ovat siellä.
Hallinto-oikeuden lokakuun 2024 ratkaisussa tämä kohta on kirjoitettu auki chat-palvelun osalta: *"chat-palveluun liittyvien evästeiden asettaminen käyttäjän päätelaitteelle jo siinä vaiheessa, kun käyttäjä saapuu telia.fi-verkkosivustolle, ei ollut välttämätöntä sivustoon kuuluvan chat-palvelun toteuttamiseksi."* Chatti on käyttäjän pyytämä palvelu vasta siinä hetkessä, kun hän avaa sen. Sitä ennen se on sivustolla oleva nappi.
Sama logiikka koskee kaikkea muuta upotettua. Käytännön tarkistuslista on lyhyt:
Tarkistaminen ei vaadi työkaluja. Avaa sivusto selaimen yksityisessä ikkunassa, älä koske banneriin, avaa selaimen kehittäjätyökalujen tallennusnäkymä ja katso, mitä evästeitä ja tallennettuja arvoja siellä on. Kaikki, mikä ei ole istuntotunniste, ostoskori tai evästevalinta, on todennäköisesti liikaa.
Analytiikka ei ole välttämätön eväste. Se on yrityksen oma tarve, ja siksi se tarvitsee suostumuksen. Tämä pitää sanoa suoraan, koska kaupallisessa keskustelussa näkee yhä väitteen, että "omaan tilastointiin ei tarvitse lupaa". Jos tilastointi perustuu kävijän päätelaitteelle tallennettuun tunnisteeseen, se on 205 §:n piirissä.
Tekninen toteutus on nykyään vakioitu. Googlen omassa ohjeessa suostumustila kuvataan niin, että sen avulla *"ilmoitat Googlelle evästeeseen tai sovellustunnukseen liittyvästä käyttäjäsuostumuksen tilasta"*, ja tagit muuttavat käytöstään sen mukaan. Parametrit, joilla tämä kerrotaan, ovat analytics_storage analytiikalle, ad_storage mainontaevästeille, ad_user_data käyttäjädatan lähettämiselle mainontaan ja ad_personalization personoidulle mainonnalle.
Googlen Tag Managerin ohje ETA-liikenteestä sanoo vaatimuksen suoraan: Euroopan talousalueella olevilta loppukäyttäjiltä on pyydettävä suostumus, jos personoitua mainontaa tai mittausta tehdään Googlen tageilla tai SDK:illa. Jos suostumustilaa ei ole toteutettu, Google ei voi vahvistaa käyttäjän valintoja, mikä ohjeen mukaan voi johtaa datan menettämiseen.
Kolme asiaa, jotka tässä menevät väärin useimmin:
Sen jälkeen kannattaa varautua siihen, että luvut muuttuvat. Kun suostumus puuttuu osalta kävijöistä, kaikkea ei enää mitata, ja raporttien kävijämäärä putoaa. Se ei ole virhe vaan oikea tulos: vertailukohdaksi otetaan tästä hetkestä eteenpäin, ei vanhaan. Mittauksen muut asetukset kannattaa käydä samalla kertaa läpi, ne ovat listattuna GA4-tarkistuslistassa.
Suostumus on pätevä vain, jos se on tietoinen. Siksi bannerin rinnalla tarvitaan seloste, josta selviää mitä sivusto käyttää ja mihin. Tämä on se osa, joka kopioidaan useimmin jostain muualta — ja silloin se kertoo jonkun toisen sivuston evästeistä.
Selosteessa kerrotaan kustakin evästeestä tai evästeryhmästä nimi, tarkoitus selkokielellä, voimassaoloaika ja se, kenen eväste on kyseessä, jos se on kolmannen osapuolen asettama. Lisäksi kerrotaan, miten valinnan voi muuttaa tai perua.
Kolme tavallista puutetta: voimassaoloajat puuttuvat kokonaan, osa evästeistä on jätetty luokittelemattomien joukkoon ja seloste kertoo työkaluista, joita sivustolla ei enää ole. Viimeinen on yleisin, koska seloste kirjoitetaan kertaalleen eikä sitä päivitetä, kun mainoskampanja päättyy ja pikseli poistetaan.
Tarkista tämä omasta selosteestasi: vastaako se sitä, mitä selaimen tallennusnäkymässä oikeasti on. Seloste kuuluu samaan pakettiin kuin tietosuojaseloste ja lomakkeiden tietojenkäsittely, ja rakenne on jokaisella sivustolla sama, joten pohjan voi tehdä kertaalleen kuntoon. Miltä valmis kokonaisuus näyttää, näkyy evästeselosteessa ja tietosuojaselosteessa.
Evästebannerien määrää ollaan EU:ssa vähentämässä, ja tämä kannattaa tietää, jotta ei tee turhaa työtä kahteen kertaan. Mutta vielä tärkeämpää on tietää, missä vaiheessa asia on.
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 21.10.2026 neuvottelukantansa digisäännöstön yksinkertaistamista koskevaan pakettiin, jota kutsutaan digiomnibukseksi. Evästeitä koskeva osa pysyisi neuvoston kannassa sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä, ja sääntöä täydennettäisiin selkeämmillä ja uusilla käyttötarkoituksilla, joissa suostumusta ei tarvittaisi. Tiedotteessa mainitaan esimerkkeinä palvelun tarjoamisen edellyttämät tiedot, yleisömittaus ja käyttäjän laitteen turvallisuuden varmistaminen. Tavoite on vähentää bannerien määrää verkossa.
Sitten se olennainen: mikään tästä ei ole voimassa. Neuvoston kanta on neuvottelumandaatti, ja neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa alkavat vasta, kun parlamentti on hyväksynyt oman kantansa. Suomen kanta pakettiin annettiin eduskunnalle 29.1.2026, ja liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan valtioneuvosto kannattaa yksinkertaistamisen tavoitetta. Lopullinen sisältö ja aikataulu ovat auki.
Käytännön johtopäätös on, että nykyinen laki ja nykyinen oikeuskäytäntö pätevät tänään sellaisenaan. Jos bannerissa ei ole yhden painalluksen kieltoa, sitä ei kannata jättää odottamaan uudistusta, joka ehkä muuttaa jotain muuta. Kun sääntö aikanaan muuttuu, muutos kohdistuu siihen, mitkä evästeet jäävät suostumuksen ulkopuolelle — ei siihen vaatimukseen, että kävijän valinta on oikeasti valinta.
Evästeiden hallinta on työtä, jossa tekoälystä on kahdenlaista hyötyä. Ensimmäinen on selittäminen: kun selaimen tallennusnäkymästä kopioi listan evästeitä, malli kertoo nopeasti, minkä työkalun kukin niistä todennäköisesti on ja mihin sitä käytetään. Se on juuri se tieto, joka selosteesta puuttuu.
Toinen on tekstin tuottaminen. Selosteen selkokieliset kuvaukset, bannerin napeissa käytettävät sanat ja alatunnisteen linkin teksti syntyvät nopeasti, ja ne saa samalla kirjoitettua sellaiseen muotoon, että kävijä ymmärtää mitä hyväksyy. Suostumuksen pätevyys on osittain kielikysymys: *"hyväksyn evästeet"* ei kerro mitään, *"hyväksyn mainonnan kohdentamisen"* kertoo.
Mihin se ei auta: tekoäly ei tiedä, mitä sivustosi lataa. Sen on luettava se jostain, ja ainoa luotettava lähde on selaimen tallennusnäkymä tai sivuston koodi. Malli ei myöskään ratkaise sitä, onko jokin eväste välttämätön — se on oikeudellinen arvio, jonka kynnystä korkein hallinto-oikeus on nyt nostanut, eikä sitä ratkaista kielimallin mielipiteellä.
Ja yksi ansa, joka on ilmeinen vasta kun sen huomaa. Jos lokeja tai kävijädataa viedään ulkopuoliseen tekoälypalveluun selvitystä varten, mukana kulkee IP-osoitteita ja tunnisteita eli henkilötietoa. Rajat on käyty läpi artikkelissa siitä, mitä tekoälylle saa syöttää, ja oman ohjeen kirjoittaminen on kuvattu tekoälyn pelisäännöissä.
Lista on tarkoituksella sellainen, että kuusi kohtaa kahdeksasta on tehtävissä ilman kehittäjää. Kaksi teknistä kohtaa — upotusten viivästys ja tagien kytkeminen suostumukseen — vaativat pääsyn sivuston koodiin tai tagienhallintaan, ja ne kannattaa teettää kertaalleen kunnolla.
Evästebanneri on pieni asia, josta tulee iso kahdella tavalla. Ensimmäinen on viranomaiskantelu, joka päättyy velvoitteeseen ja yrityksen nimeen viranomaisen sivulla. Toinen on hiljaisempi: banneri, joka ei oikeasti kysy mitään, kertoo kävijälle saman kuin vanhentunut hinnasto tai rikkinäinen lomake.
Korkeimman hallinto-oikeuden elokuinen ratkaisu kiristi nimenomaan sitä kohtaa, jossa yritys päättää itse, mikä on välttämätöntä. Siksi oletuksena kannattaa pitää tätä: jos eväste palvelee yritystä eikä kävijän pyytämää toimintoa, se tarvitsee suostumuksen.
Bannerin, selosteen ja mittauksen kytkeminen toimivaksi kokonaisuudeksi kuuluu kotisivupalveluun ja jatkuvaan ylläpitoon; lähtöhinnat ovat hinnastossa. Jos et tiedä, mitä sivustosi tällä hetkellä lataa ennen kävijän valintaa, sen voi käydä läpi maksuttomassa 20 minuutin puhelussa. Muut palvelut on kuvattu palvelusivulla.
Kaikki lähteet on luettu 16.11.2026 alkuperäisiltä sivuilta: korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös kho.fi:stä, hallinto-oikeuden tiedote tuomioistuinten omasta tiedotteesta, suostumuksen vaatimukset ja valvontapäätösten luettelo Kyberturvallisuuskeskukselta, toimivallan jako tietosuojavaltuutetun toimistolta, suostumustilan tekniikka Googlen suomenkielisistä ohjeista ja valmisteluvaihe Euroopan unionin neuvoston tiedotteesta. Kursivoidut lainaukset ovat näiden lähteiden omia sanamuotoja.